ravinteet

ravinteiden ABC

lisäravinteet

ruokareseptit

ravintoarvotaul.

mittoja

VHH-ruokia

Ruoka ja Ravinteet

Treenauksen ja levon ohella ravinnon osuus kokonaisvaltaisesta kehittymisestä on usein aliarvioitu tai työn/koulun vuoksi jätetty vähemmälle. Näin ei kuitenkaan saisi käydä, sillä treenaamisella ja lepäämisellä ei ole mitään vaikutusta kasvamiseen ja palautumiseen jos et ole huolehtinut proteiinien, rasvojen ja tietyssä määrin hiilihydraattienkin tankkaamisesta.

heikoilla jäillä

Ihminen voi kyllä kasvaa ja kehittyä treenillä, levolla ja roskaruokavaliolla, mutta tästä seuraa hieman pidemmällä aikavälillä pahan kolesterolin (LDL) nousu, verenpaineen kohoaminen ja näiden myötä altistuminen monille perinteisille suomalaisille sairauksille. Myös yleinen olotila muuttuu helposti väsyneeksi ja tukkoiseksi. Usein aamupala jää syömättä, lounas on pikainen ja ennen päivällistä unohdetaan syödä välipalaa josta seuraakin, että päivälliseksi syödään enemmän kuin napa vetää.

terveyttä ravinnosta

Muista syödä monipuolisesti. Vältä kovaa eli tyydyttynyttä rasvaa (maitotuotteet ja punainen liha). Tyydyttynyt rasva ei paitsi nosta LDL:n eli pahan kolesterolin arvoja (maksan heikentynyt kyky poimia LDL-kolesterolia pois verestä) vaan nostaa myös verenpainetta. Kun taas tyydyttymättömistä rasvahapoista kertatyydyttymätön nostaa testosteronitasoja ja monityydyttymätön parantaa mm. insuliiniherkkyyttä, pienentää tulehdusarvoja ja uusimmat tutkimukset osoittavat, että kalaöljyjen EPA ja DHA rasvahappojen puute on osallisena mm. teiniangstiaan eli masennukseen. Rasvojen kokonaissaanti päivittäisestä energiantarpeesta tulee olla 25-30%.

Hiilihydraatit ovat usein liiankin positiivisessa valossa esitettyjä. Itseasiassa juuri hiilihydraatit ovat käytännössä se osa ruuastamme jolla saamme itsemme helposti läskistymään. Vältä korkean glykeemisen indeksin sisältäviä ruokia. Näitä ovat: valkaistu vehnäleipä, vaalea makaroni, jasmiini riisi, irtokarkit, suklaa, limsat, sokeroidut mehut, leivokset, keksit.. Kun pyrit karsimaan näistä suurimman osan pois jokapäiväisestä elämästäsi, niin voit odottaa nopeasti monta positiivista vaikutusta.

Proteiinit ovatkin kehonrakentajien suosiossa. Normaali urheilua harrastamaton ihminen tarvitsee proteiinia 0.5-0.8g / painokilo vuorokaudessa. Vastaavasti kehoaan rakentavat sällit pyrkivät syömään minimissään 1.5-2.5g/painokilo proteiinia per vuorokausi. Tämä vastaa siis 80 kiloisella miehellä noin 120-200 gramman määrää. Suosituimmat proteiinia sisältävät ruoka-aineet ovat liha, kala, kana, kalkkuna, kananmuna, tonnikala, raejuusto, maitorahka, rasvaton maito, makaroni, riisi. Muista tasapaino näiden välillä. On myös hyvä tietää, että viljatuotteiden proteiinit eivät ole läheskään yhtä hyvin lihasten hyödynnettävissä kasvua ajatellen, joten kun lasket päivittäistä proteiinin saantiasi niin voit ottaa tämän seikan huomioon.