muuta

painoindeksi

kalorilaskuri

glykemiaindeksi

ravintolaskuri

energiankulutus

muscleindex

voimataulukot

webmail










Glykemiaindeksitaulukot

Taul. 1 - Suhteutettu vaaleaan leipään
maltoosi (maltodekstriini) 152
Glukoosi 138
Gluteeniton vehnäleipä 129
Riisimurot 126
Maissihiutaleet 119
Perunasose 118
Munkki 108
Hunaja 104
Vaalealeipä, weetabix, peruna yms. 100
Uuniperuna 98
Mars-patukka 97
Ruisnäkkileipä, sakkaroosi, ruisleipä, rusinat 92
Kaurapuuro 87
peruna keitetty, jäätelö, mysli-patukat 82
tumma riisi 79
kokojyvä ruisleipä, makaroni, appelsiinimehu, banaani, perunalastut, suklaa 72
laktoosi, pitkäjyväinen riisi, spagetti, appelsiini, viinirypäleet 62
omena, omenamehu 53
rasvaton maito 46
fruktoosi, ohraryynit 34
Glykeeminen indeksi kehitettiin käsitteenä jo 20 vuotta sitten. Glykemiaindeksi tarkoittaa ravintoaineen vaikutusta verensokeriin. Mitä korkeampi arvo on, sitä korkeammalle verensokeri nousee, jolloin haima myöskin tuottaa suuremman määrän insuliinia.

Yleisesti ottaen kannattaa ehdottomasti suosia matalan GI-luvun omaavia tuotteita siksi, koska suuret verensokerin heittelyt aikaan saavat huonoa ja väsynyttä oloa (esim lapsilla karkki'humala', känkkäränkkä -olo), altistavat enemmän sairauksille, sekä lihottavat helpommin. Ainoastaan treenin jälkeen palautusjuomaa nauttiessa tulee käyttää korkean GI-luvun omaavia tuotteita (glukoosi ja maltodekstriini), koska tällöin elimistö vastaanottaa erittäin tehokkaasti proteiinia ja tärkeitä ravintoaineita lihassoluihin ja tätä vaikutusta on tehostamassa insuliini, joka on (kaikinpuolin, myös läskiä lisäävästi) erittäin anabolinen hormoni.

Yleisesti käytössä on kahta erilaista glykemiaindeksitaulukkoa. Toinen niistä on suhteutettu vaalean leivän GI-lukuun (100), ja toinen on suhteutettu glukoosin GI-lukuun (100).

Käytännön merkityksellä ei ole mitään eroa, avukseen voi käyttää kumpaa taulukkoa hyvänsä.

Niin, ja on hyvä tietää, että on olemassa myös insuliini-indeksi, eli II-luku. Glykemiaindeksi ei kerro koko totuutta, kuten ei yksinään insuliini-indeksikään. Esimerkiksi maidon GI-luku on alhainen, mutta silti sen insuliini-indeksi on korkeahko.





Taul. 2 - Suhteutettu glukoosiin
glukoosi 100
pikariisi 87
perunamuusi 85
riisimurot 81
vesimeloni 81
hunaja 67
tumma riisi 66
pöytäsokeri, keitetty peruna, banaani 60
bataatti 54
kellogs all bran 51
tarhapapu, omena 39
jogurtti 33
pavut 30
ohra 25
fruktoosi 14
Glykemiaindeksien huono puoli tulee esiin siinä, että olemme jokainen yksilöitä ja ennen kaikkea siinä, että elimistön tarkkaa toimintaperiaatetta insuliinin vaihteluiden suhteen ei vielä tiedetä läheskään täydellisesti. Verensokerin vaihteluun vaikuttaa myöskin minkä muun ravinnon yhteydessä kyseinen ravintoaine on syöty. Rasvaisuus, kuidut, kypsennystapa, jne.

















Hiilihydraattien imeytymiseen ja veren glukoosipitoisuuden nousuun vaikuttavat tekijät.
TekijäVaikutus Esimerkki
Kuitupitoisuus Hidastaa Tumma leipä hitaampi kuin vaalea
Rasvapitoisuus Hidastaa Kermaperunat hitaampia kuin keitetyt
Proteiinipitoisuus Hidastaa Palautumisjuoma urheilujuomaa hitaampi
Ruoan rakenne Nopeuttaa/hidastaa Sose kokonaista perunaa nopeampi
Kypsennys Nopeuttaa Kauan kypsynyt riisi kovahkoa nopeampi
Tärkkelyksen rakenne Nopeuttaa/hidastaa Maissitärkkelys kauratärkkelystä nopeampi
Lähde: http://www.urheiluravitsemus.net/artikkelit/palaudu.html