Artikkelit
treeni
ravinto
dieettaus
sekalaista
|
|
Voimaharjoittelun perusteet
On hyvä tietää, että on olemassa eritavoin voimia lisääviä harjoitteita. Esimerkiksi 100m pikajuoksijoiden on turha
harjoittaa lihaskestävyyttä, sillä pääosin he tarvitsevat pikavoimaa ja perusvoimaa. Mäkihyppääjien treeniohjelma
puolestaan sisältää pääosin räjähtävävoima- ja maksimivoimaharjoituksia. Punttisalilla esimerkiksi kyykky, penkki ja
maastanosto tuloksia parantamaan pyrkivät tekevät pääosin maksimivoima- ja perusvoimaharjoituksia. Näihin kaikkiin
vaikutetaan mm. liikkeen tekniikalla (toistojen liikenopeus sekä tekniikka), vastusten valitsemisella, sarjojen
määrillä, sarjojen
välisillä
palautumisajoilla, sekä toistomäärillä ja harjoituksen kokonaismäärällä.
Kolme pääosaaluetta
- Maksimivoima
- Kestovoima
- lihaskestävyys
- voimakestävyys
- Nopeusvoima
- pikavoima
- räjähtävä voima
|
Voima siis jaetaan kolmeen eri pääosa-alueeseen, sekä jokainen pääosaalue kahteen eri alatyyppiin.
Se mitä kenenkin tulee harjoitella on kiinni tavoitteista, sekä omasta päälajista. Kaikkea ei voida treenata ainakaan
yhtä aikaa voitokkaín tuloksin. Esimerkiksi lihaskestävyyttä harjoitettaessa kärsii räjähtävä-, pika-, sekä
maksimivoimatasot.
1. Maksimivoima
Maksimivoima, eli yhdellä tahdonalaisella lihassupistuksella saavutettu voimataso. Yksi suoritus kestää noin 2-4
sekuntia. Maksimivoima kehittyy lihasten kasvun, sekä hermotuksen kautta. Maksimivoima jaotellaan siis kahteen
alatyyppiin, joista:
1.1 Perusvoima lisää voimaa lihasmassan kasvun kautta. Tämän hetken johtava teoria sanoo, että jokainen perusvoima, eli
lihasmassaharjoitus aikaan saa mikrovaurioita lihassoluihin, joita elimistö sitten seuraavan 2-3vrk aikana korjaa
hieman alkuperäistä isommiksi (hypertrofia). Lihassolujen kasvu tapahtuu aina vain leveys ja korkeus suunnissa, eli
lihassolut eivät pitene, mutta paksunevat. Perusvoimaharjoittelu myöskin lisää lihaksen välittömiä energianlähteitä
(kreatiinifosfaatti), sekä parantaa nopean voimantuoton ja anaerobisen suorituskyvyn edellytyksiä. Lihasmassan
kasvatuksessa toimii parhaiten 6...8-12...15 toiston sarjat.
1.2 Maksimivoima lisää voimaa hermotuksen paranemisen kautta. Lihassoluja käskyttävät motoriset yksiköt pystyvät
maksimivoimaharjoitusten avulla käskyttämään yhä useampia lihassoluja. Aloittelijoilla hermotuksen paraneminen on
huomattavan nopeaa ensimmäisten 8-12 viikon aikana. Lihasmassa ei sanottavasti kasva tällaisilla harjoitteilla.
Hermotuksen parantamisessa toimii parhaiten 1-5...6 toiston sarjat.
2. Kestovoima
Kestovoimalla tarkoitetaan elimistön kykyä ylläpitää kussakin urheilulajissa tarvittavia lajinomaisia voimatasoja
mahdollisimman kauan. Kestovoimasuoritukseen vaikuttaa lihasten energiantuotannolliset ominaisuudet, eli aerobinen ja
anaerobinen kyky tuottaa energiaa. Kestovoima jaotellaan siis kahteen alatyyppiin, joista:
2.1 Lihaskestävyydellä parannetaan yleistä harjoituskestävyyttä ja lihaksiston paikallista aerobista
energianmuodostustehoa johon vaikuttaa mitokondrioiden määrä sekä hiussuonitus eli kapillaaristo. Lihaskestävyydellä
myöskin parannetaan asentoa tukevien pienten lihasten voimaa, sekä hitaiden (ns. punaisten) lihassolujen työtehoa eli
lihastyön taloudellisuutta. Lihaskestävyyttä parannetaan pitkillä matalatehoisilla sarjoilla.
2.2 Voimakestävyydellä parannetaan lihasvoimaa (perusvoima), lihaksen välittömiä energiavarastoja (KP), paikallista
maitohaponsietokykyä (anaerobinen kapasiteetti), sekä hitaiden ja nopeiden lihassolujen työtehoa eli taloudellisuutta
tehosuorituksissa. Voimakestävyys luo lajisuorituksen edellytykset. Voimakestävyysharjoittelussa käytetään pieniä
vastuksia (20-50% maksimista) toistojen jäädessä 10...15...20 välille. Palautukset sarjojen välillä ovat lyhyet, noin
20-45 sekuntia ja suoritusnopeus on nopea. Tällä parannetaan lihaksiston kykyä ottaa enemmän happivelkaa, sekä
käsitellä paremmin syntynyttä maitohappoa.
3. Nopeusvoima
Nopeusvoima paranee pitkäjänteisellä harjoitelulla, sillä nopeus on monimutkainen fyysinen suoritustekijä, jossa
koordinaatiokyvyllä ja kunnolla on keskeinen merkitys. Esim. hermolihasjärjestelmän ärsytys- ja lepotilojen
erittäin nopea vaihtelu mahdollistaa nopean juoksuvauhdin. Nopeusvoimalla tarkoitetaan siis kykyä tuottaa
mahdollisimman lyhyessä ajassa mahdollisimman suuri submaksimaalinen voimataso. Lopputulokseen vaikuttaa myös siis
kehon kyky toimia oikein, eli niin kuin se opetetaan toimimaan nopeusvoimatreenillä. Tämä tarkoittaa, että esimerkiksi
penkkipunnerruksessa harjoittamattoman ihmisen kehon agonistilihaksien(vaikuttaja) lisäksi työskentelee myös
antagonistilihakset(vastavaikuttaja), jolloin mukana on submaksimaalista voimatasoa rajoittava tekijä. Tavoitteena on
siis opettaa kehoa käyttämään liikkeen suorituksessa vain siihen tarvittavia lihaksia. Nopeusvoima jaotellaan siis
kahteen alatyyppiin, joista:
3.1 Pikavoimaharjoittelulla parannetaan mm. nopeiden lihassolujen hermotusta syklisissä (toistuvat suoritukset)
lajeissa, sekä lihaksen elastisia ominaisuuksia. Pikavoimaharjoituksissa on tavoitteena minimoida sarjan
kokonaiskestoaika, eli suoritukset pyritään tekemään maksimaalisen nopeasti ilman toistojen välistä
palautumista/lepoa.
Pyritään siis 40-70% vastuksilla tekemään 4-8 sarjaa per lihasryhmä ja 4-8 toistoa per sarja. Jokainen sarja
saa kestää vain noin 6-8 sekuntia. Sarjojen välinen palautumisaika on hyvä
olla 2-4 minuuttia. Mitä lyhyemmässä ajassa henkilö siis tekee esimerkiksi 50% vastuksella viiden toiston
penkkipunnerrussarjan, sitä paremmassa kunnossa hänen pikavoimansa on.
3.2 Räjähtävävoima on osittain sama asia kuin pikavoima, mutta räjähtävää voimaa harjoitettaessa pyritään tekemään
jokainen toisto niin maksimaalisen nopeasti kuin vain suinkin mahdollista. Eli jokainen toisto voidaan tehdä ns.
omana yksittäisenä toistonaan, koko liikeradan laajuisena, eli jokainen toisto tehdään ikään kuin sarjan ensimmäinen toisto
tehtäisiin. Tällä parannetaan lihassupistuksen tehoa tahdonalaisen ja reflektorisen hermotuksen kautta eli
hermo-lihasjärjestelmän kykyä tuottaa mahdollisimman suuri voima lyhyessä ajassa. Räjähtävän voiman parantamisessa
toimii parhaiten 4-10 sarjaa per liike, jokaisen sarjan ollessa 1-5 toistoa pitkä. Vastuksena voi toimia 50-90%
maksimista ja palautukset sarjojen välillä 2-4 miinuuttia.
Taulukko kunkin voiman pääosa-alueen alatyypin harjoittelusta
| Tyyppi | Toistoja | Palautus | Sarjoja | Liikkeitä* | Vastus |
| 1.1 Perusvoima |
4-12 |
2-3min |
2-5 |
2-3 |
50-85% |
| 1.2 Maksimivoima |
1-3 |
2-4min |
4-6 |
3 |
90-100% |
| 2.1 Lihaskestävyys |
20-30 |
30s |
3-5 |
5-8 |
oma keho |
| 2.2 Voimakestävyys |
10-20 |
20-45s |
3 |
8-10 |
20-50% |
| 3.1 Pikavoima |
6-10 |
2-3min |
3-6 |
3-5 |
30-80% |
| 3.2 Räjähtävävoima |
1-5 |
2-4min |
3-5 |
3-5 |
40-90% |
*Liikkeitä, tarkoittaa eri liikkeiden määrää per lihasryhmä
Lähteet
http://www.cc.jyu.fi/~jthyvama/lentis/nopeusvoima.htm
http://ffp.uku.fi/intro/nopeusvo.htm
http://www.cc.jyu.fi/~jthyvama/lentis/kestovoima.htm
FAF urheilijan voimaharjoittelun perusteet, sivu 30 - 34
Suomen Olympiakomitean valmennusopas II
|
|